top of page
Kielomäki_hunajamobiili.jpg

Hunajamobiili

Kielomäkeen hankittiin ensimmäinen pakettiauto, kun tuo mehiläistarhaus alkoi. Sattumalta kaupungissa liikkuessa bongattiin autohuollon parkista siniharmaa neliveto, jota Isäntä oli netissä jo "silläsilmällä" katsellut. Eipä siinä kauan mennyt - käytiin koeajelulla, todettiin realiteetit ja Hiace siirtyi harrasteautoksi mehiläishommiin!

 

Autoihmiset tietää, että nämä vanhat Hiacet on arvostettuja kestäviä pelejä. Näitä kosiskellaan myytäväksi missä-kunnossa-vaan vientiin kolmansiin maihin, koska ovat järeitä ja mekaanisia työvälineitä, joita pystyy korjaamaan ilman korkemapaa auto-high-techiä. Korkea maavara, neliveto ja kokoonsa nähden näppärä käsiteltävyys on olleet meille ihan huikea etu tarhapaikoilla ja toreilla pyöritellessä.

 

Pelleissähän tuossa on ollut sanomista, ja välillä muutakin. Katsastuksen lähestyessä useamman kerran on tuumattu, miten edetään. Onneksi on Poika, eikä silloin kolmen tunnin ajomatka huoltoon merkkaa mitään, kun ongelmat siellä ratkeaa parhain päin :)!

 

Mutta asiaan! Päätettiin antaa vanhukselle komeat viimeiset vuodet ja lisäarvoa sitten matkalla viimeiselle käyttäjälleen... Poika paikkaili isoimmat reiät pelleistä, Isäntä rapsutti, hioi, pakkeloi, maalasi ja taas uudestaan... Kesän kiireet venyttivät projektia. Emäntä tilasi metallimaalia kaikkia löytyviä värejä ja muisteli mieleensä edellistä maalausprojektiaan: lasten vaneriset lelulaatikot leikkimökkiin vuonna 1992 :)! Niihin tuli Muumilaakson asukkaita ja satukasvillisuutta... Ja tulihan tuossa muutama vuosi sitten maalattua tienvarsiopasteet mehiläisineen...

 

Vähän hahmottelua paperille, sitten tussilla apuviivoja auton kylkeen.... Väri kerrallaan muutaman viimeisen lämpimän syyspäivän aikana Hunajamobiilin maalaus hahmottui. Maalit valuivat, sekoittamalla ei syntynyt toivottuja sävyjä, projekti eli edetessään, mutta hauskaa se oli! Vapauttavaa varsin vapaalla kädellä antaa mennä ja täyttää tyhjää pintaa, peittää paikkausten jälkiä... Olisin jatkanut tuota varmasti vielä monta värikerrosta, mutta syksyn tulo saattoi tään projektin päätökseen muutamassa päivässä...

Joku oudoksuu, toinen ilahtuu :). Tällä nyt mennään niin pitkään kuin mennään!

bottom of page