Mehiläispesän vuosi

Mehiläisvuosi alkaa

Maaliskuun auringossa

Kun aurinko kevättalvella lämmittää, ja sattuu tyyni päivä, on hyvä tehdä kierros tarhoilla tarkistamassa pesien kunto ja varmistamassa, että kaikilta pesiltä mehiläisillä on avoin lentoreitti ulos lämpenevään kevätilmaan.

Nyt maaliskuussa 2020 takana on vetinen ja vähäluminen talvi, mikä sekin laittaa tarhaajan sydämen pompottamaan jännityksestä - kuinka pesät ovat talvehtineet???

Mehiläiset ovat pesissä vielä talvipallossa, jossa ne siipipihaksiaan värisyttämällä pitävät lämpötilan pallon sisällä yli +20C. Ne ovat siellä kuningattaren ympärillä ja vuorottelevat sijaintiaan pallossa. Pallo liikkuu talven aikana yleensä pesän suuaukolta ylös- ja taaksepäin syöden samalla pesään varastoitua talviruokaa. 

Pajun ja lepän kukinnan aikaan mehiläiset saavat luonnosta jo pesän vahvistumiseen, eli uusien mehiläisten kasvattamiseen välttämätöntä siitepölyä.  Lämpimällä säällä niillä kuitenkin on jo nyt tarve päästä ulos tarpeilleen, onhan pesässä tullut vietettyä kuukausia, eikä sinne passaa kakkia!

 

Hiiret eivät pesiä enää juuri uhkaa, linnuilla alkaa olla muuta ravintoa, eikä pesä enää todennäköisesti hautaudu lumeen. On siis aika kiertää 50 kilometrin lenkkimme lähikylillä sijaitsevilla mehiläistarhoillamme. Tuiskulaudat käännetään alas lentolaudoiksi, hiirenestimet poistetaan samoin kuin pikkulintujen ruokailua pesän lentoaukolla estäneet havut. Vaikka näistä huolimatta mehiläiset ovat lämpimällä löytäneet tiensä ulos, nyt on jo aika poistaa esteet, kun aurinkoisina iltapäivinä lentoliikennettä voi olla enemmän!

Talven aikana pesissä aina kuolee mehiläisiä, kun niiden aika tulee täyteen. Mehiläiset pyrkivät pesästä ulos kuolemaan, mutta talvella se ei onnistu. Kuolleita mehiläisiä kertyy pesän pohjalle kuukausien aikana vaihtelevia määriä. Jos kuolleita on paljon, ne saattavat jopa tukkia lentoaukon, vaikka pesässä olisi vielä suuri määrä eläviä mehiläisiä. Nämä kuolleet pitää poistaa sopivalla listanpätkällä, ja lentoreitti on näin auki!

Mehiläiset reagoivat kovin eri tavoilla kevätttalviseen hyvää tarkoittavaan häirintäämme pesillä! Osassa asukkaat surisevat hiljaa yläkerrassa toimenpiteiden ajan, osa saattaa pörähtää uteliaana katsomaan ja joukossa on myös vahvasti puolustuskannalla olevia pörrääjiä, jolloin me suosiolla otamme muutaman askeleen taaksepäin...

Kierroksella selviää myös se, onko pesiä kuollut talven aikana. Mehiläiset toimivat tiiviinä yhteisönä, ja kuolema kohtaa koko porukan yleensä nopeasti. Tarhaajan tehtävä on pesää tutkimalla selvittää mahdollista kuolinsyytä ja pohtia sitä, voiko jatkossa omilla toimenpiteillään turvata talvehtimisen paremmin. Lähestyvä kevät on tarkkailun aikaa, onko lisäruokaa annettava pesille ettei kevät tuo ainakaan lisää nälkäkuolemia ja pesät pääsevät vahvistumaan kesäksi,

Täysi touhu päällä!

Lepän ja pajun kukkiessa...

Päivät ovat pidenneet, viimeiset lumet sulaneet ja leskenlehti kukkii tienpientareilla. Siitepölyallergikot ovat huomanneet lepän kukinnan ja pajunkissatkin pörhistyvät hiljalleen siitepölystä keltaisiksi palleroiksi.

Aikaisin keväällä mehiläiset käyttävät kasvavan yhteiskunnan ravinnoksi myös tuulipölytteisten kasvien siitepölyä, vaikka se ei proteiinipitoisuudessaan vastaakaan kesän kukkien antia. Pesiin on saatava mahdollisimman paljon ravintoa toukille, joita talviruoasta tyhjentyneissä kennoissa nyt kasvatetaan kesän työmehiläisiksi. Pesään tudaan myös vettä ja vaikkapa koivun mahlaa, jos jossain on tuore kanto tai tuulen katkaisema oksa.

Jo maaliskuulla viemme pesiin varovasti kattoa aukaisemalla pergaa, eli viime kesänä mehiläisten maitohappokäyttämällä säilömää siitepölyä. Sen lisäksi pesissä on syksyllä mehiläisten sinne pakkaamaa talviruokaa. Viikko sitten vein kahdelle vain yhdellä pesäosastolla talvehtineelle pesälle lisää sokerilientä lisäruokana. Ne pesät, jotka syksyllä olivat riittävän isoja lukumäärältään, pakkasivat talviruokaa kahteen pesäosastoon, ja niillä ei tässä vaiheessa ole vielä mitään hätää hiilihydraattiruuan suhteen!

Suomessa mehiläisille annetaan syksyllä pois otetun hunajan tilalle sokeria vahvana liuoksena. Tästä ollaan kahta mieltä, mutta perusteluna on se että meidän ilmastossamme mehiläisillä ei ole talven aikana mahdollisuutta kylmän sään takia käydä ulostamassa pesän ulkopuolella ja siksi hunajaa puhtaampi sokeri on niiden hyvinvoinnille parempi vaihtoehto. - Tämä sokeri ei missään vaiheessa ole tekemisissä hunajan kanssa. Se annetaan pesiin hunajan sadonkorjuun jälkeen, ja keväällä ylimääräiset sokerikakut poistetaan pesistä kun luonnosta alkaa saada mettä pesän tarpeisiin. 

Nyt päivien ollessa jo taas lämpimämpiä, kiersimme mehiläistarhoilla "kevätsiivouksessa". Aiemmin maaliskuulla kaivoimme kepinpätkällä pesiiin kuolleita mehiläisiä pois lentoaukon edestä, että mehiläiset pääsivät halutessaan lentämään. Nyt oli pesien pohjien vaihdon aika. 

Talven aikana mehiläisiä kuolee ja pesän lattialle tai niinkuin me kutsumme, pohjalle, putoaa muutakin roskaa. Jos pesään kertyy kosteutta, se valuu pohjalle ja silloin home valtaa pohjan roskineen. Kesäisin mehiläiset siivoavat lattiaansa, mutta talvella kaikki pysyttelevät pallossa lämpimässä ja ruoan äärellä. 

Tällä kierroksella nostimme jokaisen pesän laatikko kerrallaan pois talvipohjan päältä ja laitoimme tilalle puhtaan ja kuivan pohjan. Tähän sitten nopeasti pesälaatikot takaisin paikoilleen! Ylälaatikot olivat vielä kovin painavia, eli siellä on hyvin ruokavaroja jäljellä. Mehiläispallo on talven aikana enimmäkseen käyttänyt alemman laatikon ruokaa liikkuessaan syksystä alkaen pesän etu-alaosasta ylös- ja taaksepäin. Alalaatikot olivat aika kevyitä, mutta mehiläisiä niissä oli paljon. Siellä mehiläiskuningatar on siis alkanut munia ja työmehiläiset pitävät huolta näistä sikiökakuista.

Muninnan ja toukankasvatuksen yksi merkki on myös se, että työmehiläiset tuovat pesään siitepölyä. Laskeutuessaan lentoaukolle, niiden siitepölyvasut takajaloissa on pulleana keltaista siitepölyä! Jos emo ei muni, ei siitepölyäkään tuoda pesään, silloin joudetaan laiskottelemaan ja lopulta keksimään jotain muuta puuhaa...

Tällä kierroksella jouduimme vielä toteamaan yhden pesän kuolleen, ja surumielin toimme pesäkaluston tarhalta pois. Toisella tarhalla huolenaihena ovat kekomuurahaiset. Seuraamme tilannetta tarkkaan, mehiläiset voivat joutua alakynteen muurahaisten kanssa, ja silloin on mietittävä tarhapaikan siirtämistä muualle.

Kekoharjussa pesät olivat todella täynnä ja pesälaatikoiden erottaminen sai mehiläiset kiivaaseen lentoon!

Tyynelässä yritin kuvata pulleita siitepölyvasuja...

Mansikkapellolla tuuli kävi pesille, mutta lentoa oli mukavasti!

Kielomäen Tila

Kielomäenkuja 10

Ruokolahti

(Postiosoite 55910 Imatra)

anu.tanskanen@pp.inet.fi

p. 044 508 7058

Kielomäen tuotteita voit ostaa tilan HunajaPuodista Ruokolahden Huhtasenkylästä, Porukan nettikaupasta ja Facebookin kautta, sekä tapahtumista.

Kielomäen hunajaa on myynnissä myös Imatran Primassa sekä Ruokolahden, Vuoksenniskan ja Imatrankosken S-Marketeissa!

Kielomäen hunajaa ja pieni valikoima muita tuotteita on tarjolla Iloisen Pässin Maalaispuodissa Parikkalan Koitsanlahdessa

Kesällä Kielomäen hunajaa saat myös Ruokolahden kirkonmäeltä Kesäkahvila Kaikusta.

© 2020 Kielomäen Tila. Luotu käyttäen Wix.com