Hunajan maailmanmarkkinoita ja hunajaväärennöksiä...

Oppiminen on kivaa, ja oonkin viitannut siihen, että mehiläistarhauksessa uutta oppii koko ajan! Viime viikonloppuna osallistuimme korona-ajan verkkotapahtumaan, Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäiville. Hieno ohjelma ja teknisestikin varsin toimiva kokonaisuus oli saatu aikaan niin, että myös kansainvälisiä huippuosaajia oli langoilla mukana ja esitykset mielenkiintoisia.


Aloitan tästä massiivisimmasta aiheesta: hunajan maailmanmarkkinoista ja hunajaväärennöksistä. - Mie olen huono muistamaan tarkkoja lukuja, ja kirjoittamani on luonnollisesti jollain tapaa oma tulkintani viikonloppuna esitetystä. En muistele yksityiskohtia tai Amerikanmarkkinoita, vaan mieleen jäi Suomen hunajamarkkinoihin vaikuttavia asioita.


EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ HUNAJAVÄÄRENNÖKSIÄ VASTAAN

Belgialainen Etienne Bruneau on Euroopan kansainvälisen Copa-Cogecan hunajatyöryhmän puheenjohtaja. Työryhmä perustettiin v, 2014 kun todettiin, että hunajan väärentäminen on suuren luokan ongelma maailmassa. Työryhmä tutkii hunajan markkinoita ja kehittää tutkimusmenetelmiä. Työryhmä pyrkii vaikuttamaan siihen, että saatavilla oleva hunaja on sitä, mitä purkin kyljessä sanotaan, ja että kuluttajat kaikkialla Euroopassa saisivat tarjolla olevasta hunajasta riittävän tiedon ostopäätösten tekemiseksi.


Hunajaväärennökset luokitellaan karkeasti kolmeen luokkaan:

  1. Hunajan koostumus ei vastaa hunajan määritelmää (meden linkoaminen hunajana, sokerisiirapin syöttäminen satoaikana, hunajan kuumentaminen, suodattaminen ym käsittelyt)

  2. Hunajaan on lisätty sokerisiirappia

  3. Hunajan pakkausmerkinnät eivät vastaa totuutta



Eri maiden hunajan tuonti- ja vientilukuja ja hunajan hintaa katsellessa voidaan tehdä johtopäätöksiä. Kiina on maailman suurin hunajan viejä. Monet Euroopan maat ostavat Kiinasta suuria määriä hunajaa alle 1€/kg -hintaan. Samat maat sitten puolestaan vievät suuriä määriä hunajaa seuraaviin maihin, mm. Suomeen n. 3€/kg -hintaan. Kun eri maista kerättyä hunajaa sekoitetaan Europassa jälleenmyyntiä varten, alkuperäilmoitukseksi riittää: tuotettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella. Tällä hetkellä Copa-Cogeca neuvottelee saadakseen läpi käytännön, että hunajasekoituksen osien alkuperämaat ja suhteet sekoituksessa on merkittävä etikettiin.


Suurista hunajan vientimaista saapuvissa hunajaerissä on todettu hunajaan kuulumattomia sokereita. On voitu päätellä, että hunajiin on lisätty sokerisiirappeja. Hunajan määritelmään kuuluu tunnetun skaalan mukainen vaihtelu luonnon sokereissa, joten siirappilisäykset ovat tunnistettavissa. Hunajan sokerikoostumus vaihtelee satokasvien mukaan, joten sokeritutkimuksella voidaan jossain määrin selvittää myös, onko pakattu hunaja etiketin mainitsemalta alueelta. - Suuret markkinat kuitenkin pitävät yllä kehitystyötä myös väärennösbisneksessä, ja uusia siirappiyhdisteitä kehitellään niin, ettei käytössä oleva tutkimuslaitteisto niitä välttämättä tunnista. Tämä on jatkuvaa takaa-ajoa, ja vaatii hunajan laatua seuraavien tahojen laitekehittelyä ja jatkuvaa investointia.


Mielenkiintoinen yksityiskohta esityksestä jäi mieleen näihin siirappiväärennöksiin liittyen: Japanin seula on tiukempi laadun suhteen kuin Euroopan. Tutkimusten mukaan Japaniin myydään hunajasekoituksia, joissa on 70% hunajaa ja vain 30% siirappia, kun Eurooppaan kelpaa sekoitus 30% hunajaa ja 70% siirappia!


Mutta palataan tuohon kohtaan 1 ja meden linkoaminen ja sen jatkokäsittely. Kiinassa kotimaan markkinoilla hunajan kilohinta vaihtelee 10-30€/kg välillä ja kauppa kuluttajille käy hyvin näillä hinnoilla. Suomessa kotimaista hunajaa ei taida ihan 10€ kilohintaan saada, mutta muuten hintataso kuulostaa aivan samalta kuin täällä. Kuinka sitten vientiin päätyy käsittämättömiä määriä hunajaa alle euron kilohintaan???


Kiinassa iso osa tarhaajista elää pyörien päällä. Pienessä kuorma-autossa on koti ja koko omaisuus, mehiläispesät ja hunajan sadonkorjuuseen tarvittava välineistö. Mehiläispesät aloittavat työvuoden Etelä-Kiinasta ja siirtyvät satokasvien kukinnan mukana tuhansien kilometrien matkan pohjoiseen. Alueen pääsatokasvin kukinnan päättyessä tarhaaja kerää pesiin kertyneen sadon, linkoaa hunajakakut pienellä käsikäyttöisellä lingolla ja myy sadon välittäjälle jatkokäsittelyyn. Näin kuorma-autokolonna etenee ja käy läpi suuren maan. Kiinassa on täysin luvallista lingota hunaja peittämättömänä. Käytännössä lingottaessa pesissä on suuret määrät mehiläisten sinne vasta keräämää kukkien mettä, jota pesämehiläiset eivät ole ehtineet käsitellä entsyymeillään saati kypsyttää ja kuivattaa valmiiksi hunajaksi. Tarhaajalta sadon ostava välittäjä käsittelee tuotteen maailmanmarkkinoita varten. Näin maa tuottaa maailmanmarkkinoille tuon valtavan määrän "hunajaa".



Kotimaan markkinoille Kiinassakin hunaja saa kypsyä valmiiksi mehiläispesissä, ja kuluttajat saavat hunajan määritelmän täyttävää laatutuotetta samaan hintaan kuin suomalainen kuluttaja suomalaista laatuhunajaa. Kiinassa on myös vahva hunajan ja pesätuotteiden sekä kansanlääkinnän perinne, joten paikallinen väestö epäilemättä osaa vaatia laatua! - Koska meden linkoaminen siellä on sallittua, kansainvälisessä kaupankäynnissä tuotteen laatu on neuvoteltava kauppakumppanien kesken.


Kohta 3 ja hunajapurkin merkinnät. HUNAJA on luvallinen nimi vain hunajalle. Jos siihen on lisätty mitä tahansa, se on HUNAJAVALMISTE. Ei HUNAJAvalmiste. Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan käyttämällä hunajalle isompaa tai näkyvämpää kirjasinta, tekstin on oltava tasa-arvoinen. Tämä koskee siis esimerkiksi yrttien, aromiaineiden, marjojen tai vaikka kuitujen lisäämistä hunajaan. Toki muutenkin on luottamuksen varassa, että purkissa on sitä mitä siinä lukee - kuka on tuotteen pakannut ja etiketin laatinut.


Suomessa Ruokavirasto tutkii vuosittain muun elintarvikevalvonnan ohessa 60 hunajanäytettä. Tuontihunajissa vastuu on maahantuojalla ja myyjällä, kaikkea ei tietenkään voida testata. Suomalaisista hunajista väärennöksiä ei ole koskaan todettu, joskin pakkausmerkinnöissä on jatkuvasti parantamisen varaa!


Nyt itse ymmärrän entistä paremmin niitä ulkomaalaistaustaisia asiakkaitamme, jotka ovat toivoneet meiltäkin kennohunajaa myyntiin, ja joiden kanssa käydään Kielomäen Linkoomossa "tuotantolinjan" äärellä monikielisiä keskusteluja hunajan aitoudesta!



Mitään kikkakolmosta hunajan aitouden tutkimiseen kotikeittiössä ei ole.


Keskustelu väärennöksistä on väriltään negatiivista, ja voi pilata tuotteen maineen. Otan sen riskin ja muistutan, että paikalliset, pientuottajat ja kotimaiset on hyvä lähtökohta hunajakaupassakin. Kun katsot hunajapurkin hintaa, mieti mistä se muodostuu. Tarinoillani toivottavasti voin vahvistaa lukijoiden ostopäätöksien perusteita :)! - Tuskaa ei ole tarkoitus lisätä...






25 katselukertaa0 kommenttia