Isommilta oppimassa...

Mehiläistarhaajan ammattitutkintokoulutukseen liittyen käytiin ryhmänä opintoretkellä tutustumassa isompaan ammattimaiseen toimintaan ja erilaisiin mehiläistarhauksen malleihin.


Tutustumiskohteiden isännät ja emännät olivat aika mahtavia tyyppejä, moniosaajia ja tehopakkauksia. Vaikka puitteet olivat henkeäsalpaavia, pesien määrät jopa tuhansissa ja hunajakilot samoin kerrannaisia omaan toimintaan verrattuna, aivan uskomattoman paljon käytännöistä ja periaatteista voi soveltaa pieneenkin toimintaan. Kun isolla ei ole aikaa ja varaa turhiin manöövereihin, harrastajatarhaaja voi myös miettiä omasta arvolähtökohdastaan katsoen, mikä on tarpeellista ja mikä oikeastaan sitten kuitenkaan ei... Kielomäen "ongelma" on se, että halutaan tehdä kaikki itse ja valitsemillamme tavoilla. Ja mielenkiinto tuppaa leviämään mehiläistarhauksen moniin, moniin mahdollisuuksiin... Tarhauksella ei pyritä ansaitsemaan perheelle täyttä elantoa, vaan ennemminkin on puntaroitava, miten tämän monipuolisen harrastamisen rinnalla aikaa jää muuhunkin, mikä meille on tärkeää.


Opiskelen Joensuun Riverian ryhmässä, joten opintoretki suuntasi Pohjois-Karjalasta Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen.


Nilsiässä vierailimme Korpiahon hunajalla. Yrityksellä on suuri määrä sopimustarhaajia lähialueilla, ja nämä mehiläistarhaajat ainoastaan hoitavat mehiläiset - hunajaa tulee noin 2000 pesästä! . Hunajakakut toimitetaan keskitetysti Korpiaholle, joka käsittelee ja pakkaa hunajan, hoitaa markkinoinnin ja myymisen valtakunnan laajuudella. Harrastaja pääsee siis ilman investointeja hunajan käsittelyyn, ja stressiä markkinoinnista ja myynnistä!

- Täältä oppi oli ehkä se, että näin me emme halua toimia. On hienoa tuottaa paikallista hunajaa lähimarkkinoille, enkä osaisi luopua toiminnan mistään osasta!


Tässä linkoon mahtuu 126 hunajakakkua, Kielomäessä lingotaan 16 kakkua kerralla! Iso toimija säästää näin valtavasti aikaa ja työtä, me puolestaan pystymme linkoamaan osan hunajasta tarhakohtaisesti.


Bussilla päräytettiin myös Hunajalähteen pihaan Lapinlahdella. Täällä pariskunta hoitaa kahdestaan yli 200 pesän tarhauksen ja jatkojalostaa oman hunajan moniksi eri tuotteiksi myyntiin kautta maan. Kaikki tehdään itse ja omia jalosteita on paljon...

- Tässä tunsin sielunsiskoutta: kaikkea erilaista on NIIN kiva tehdä ihan itse, mutta koitetaan kuitenkin vetää rajaa jonnekin :)!

Hunajavalmisteiden ja erikoistuotteiden etiketit isäntä suunnittelee ja tekee itse. Tilalla on myös mehiläispesä-kummitoimintaa, joka työllistää, mutta myös tuo vaihtelua työhön.


Korpilahdella Komppa-Seppälän tilalla oli pöytä koreana tilan tuotteita - hunajan lisäksi huippuhyvää Järkisärkeä ! Täällä mehiläisiä hoidetaan sekä lähiympäristössä että "etelän tarhoilla", ja yritys työllistää tekijöitä myös perheen ulkopuolelta. Kokonaispesämäärä on käsittääkseni 2000 pesän luokkaa. Kaikki hunaja tulee omilta tarhoilta ja se käsitellään keskitetysti tilakeskuksessa. Kaikki on suunniteltu taloudellisen tehokkaasti niin, että palkat pystytään maksamaan. Kulttuuritekona rinnalle on perustettu toinen yritys purkittamaan menneiltä ajoilta tuttua särkeä moderniksi herkuksi, Järkisärkenä!

- Käynniltä sain jämäkän vahvistuksen sille tosiasialle, että työstä on oikeus saada palkka.

Hedelmätarhan omenapuiden alta Kielomäkeen lähti vielä yksi nuori mehiläiskuningatar, mukavasti bussin matkustamossa matkakorissani, hovimehiläiset mukanaan... Tila tuottaa vuosittain hyvinkin 1000 uutta mehiläisemoa omille tarhoille ja myyntiin.


Viimeinen tutustumiskohde oli tarhauksen puoleen samaa kokoluokkaa kuin Kielomäki on nyt. Etelän tilalla Hankasalmella on mehiläisiä kuitenkin tarhattu jo kahdessa sukupolvessa 1970-luvulta lähtien, ja tarhaus on välillä ollut huomattavasti isompaa. Nyt Ari-isäntä on rajannut hunajantuotannon niin, että se kattaa suunnilleen kotoa myytynä vuosikymmnien aikana kertyneiden asiakkaiden tarpeet, ja lisäksi ehtii tehdä metsurin töitä ja hoitaa majoitustoimintaa tilalla. - Täälläkin toiminnalle on rakennettu lisätilaa - jota tarvitaan aina enemmän kuin käytettävissä on!! Myös isommilla toimijoilla kuitenkin tiloja pyritään käyttämään monipuolisesti, eli muuntamaan tarpeen mukaan eri käyttöön.

- Paitsi että saimme liekitettyjen viherpippurimansikoiden reseptin, mukaan lähti myös vahvistus siitä, että toiminta on mitoitettava omien voimavarojen ja tarpeiden mukaan!


Myös etelän tilalla tulotiellä on itsepalvelupiste hunajan ostajille, ja niinpä tunnelma oli varsin kotoisa ennen bussin lähtöä kohti kotia...


Vaikka Kielomäessä mehiläistarhaus on pientä, sen voi toteuttaa sekä mehiläsiä kunnioittaen, kestävillä ratkaisuilla, hyvän tarhauskäytännön mukaisesti että taloudellisesti järkevästi. Opintomatka oli valtavan antoisa, ja ehkäpä voimat hiljalleen taas palautuvat normaaliarjen pyörittämiseen :)!

9 katselukertaa0 kommenttia