Kevät keikkuen tulevi...

Juuri kun luovuin talven odottelusta ja ajattelin aloittaa istutuspuuhat, tulivat yöpakkaset. Taimikauppojen sesonki alkaa olla päällä ja omiakin sormia syyhyttää, mutta toistaiseksi hommat on vielä jäissä. Muutamana lämpimänä päivänä mehiläiset ovat päässeet lentelemään, mutta kevät ei juuri ole edistynyt, ja yhteiskunnat ovat vielä talviruokavarojen varassa. Kylmillä säillä pesiä ei ole hyvä aukoa ruuan lisäämiseksi, koska tällöin arvokas lämpö karkaa taivaan tuuliin... Onneksi tilalla puuhaa riittää ja me viihdymme täällä!



Asioita, joihin itse voi vaikuttaa vain rajallisesti: ilmastonmuutos ja säätilat, mehiläisten talvehtiminen, korona-epidemian leviäminen,... Tällaisia aikoja eletään nyt päivä kerrallaan!


Kun kevään markkinat on kaikki peruttu, nettimaailmaan on syntynyt kauppatapahtumia, joissa Kielomäkikin on ollut mukana - kovin vaihtelevalla menestyksellä kuten live-markkinoillakin. Hunaja nyt ei ole oikein nettikauppatavara perinteisessä mielessä, vaikka kyllä sekin kulkee hyvin pakattuna :)!


Talven polttopuuhommat ovat suunnilleen päätöksessä, romahtaneen varastokatoksen uudelleenpystytys on tehty, grillauskausi on aloitettu. Nyt olisi hakettimeen sopimattoman hakkuujätteen, eli männynoksien polttoaika, mutta toistaiseksi on joko ollut maastopalovaroitus, kova tuuli, tai poltettava tavara umpimärkää :)!


Kevään puuhiin kuuluu romuvahan sulattaminen. Syksyllä sulatettiin jo sadonkorjuussa hylkyyn menneet vanhat vahakennot ja huonokuntoiset kehät. Vahasta puhdistettiin erillään kuorimavaha, koska se on kaikkein puhtainta kotikunnostettavaa vahaa, josta talven webinaarissa opin, että sen puhtaus riittää oikeastikin kosmetiikan valmistamiseen - omat voiteetahan olen tästä aina tehnyt! Kuorimavahassa ei ole jäämiä maatalouden kemikaaleista tai ympäritösaasteista. Tästä vahasta teen Kielomäen MehiläisvahaHoito -tuotteet ja Mehiläisvahaliinat eli kestokääreet.





Sadonkorjuun jälkeen syystä tai toisesta kuolleiden pesien kalusto on puhdistettava jatkokäyttöä varten. Mehiläisillä on omat tautinsa ja loisensa ja niiden siirtyminen uusiin yhdyskuntiin on estettävä. Siksi talvipesistä otettu kakusto on sulatettava ja kehät puhdistettava keittäen, ja puiset pesälaatikot kuumennetaan toholla taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. Onhan se aina turhauttavaa, kun talvipesiin on siirretty vasta sadonkorjuun jälkeen puhtaat uudet puukehät ja vaaleimmat vahakakut, jotka nyt sitten on sulatettava... Siinäpä lisää syytä keksiä parhaat hoitotoimet, että pesiä ei näin kuolisi...





Meillä ei vielä ole ollut mahdollisuutta sijoittaa vahansulatukseen tehtyihin laitteisiin, joten kehien sulatus tapahtuu perinteisesti tynnyrissä nuotiolla. Järvestä saadaan tarvittava vesi, ja tässä kohtaa vanhat muovisankot ovat käytössä, kun kuuman veden pinnalle noussut vaha kauhotaan niihin jähmetymään. Tämän kovettuneen massan kerään sankoista, ja sulatan vielä mehumaijassa kerran tai kaksi, että saan kaiken roskan erottumaan vahasta. Näin syntynyt vaha on kuorimavahaa tummempaa kennovahaa, jota voi käyttää askarteluun ja käsitöihin, mutta pääosa siitä menee mehiläistarvikeliikkeeseen vaihtoon ja palautuu pesiin vahalevyinä.





Mehiläiselle vahan valmistaminen on kymmenen kertaa hitaampaa ja työläämpää kuin hunajan valmistaminen medestä, joten jokainen vahamurunen on arvokas kierrätettävä. Me kiinnitämme puukehiin valmiiksi valssatun mehiläisvahalevyn, sellaisen josta voisi käärimällä tehdä kynttilöitä. Levyssä on kennokuviot, ja mehiläisten on helppo alkaa rakentaa siitä ulospäin itse vahakennot, joihin mesi ja siitepöly varastoidaan, ja joihin kuningatar munii munansa uusien mehiläisten kasvattamiseksi. Tästä poikkeus on kennohunaja: kun haluamme saada myyntiin asiakkaiden kyselemää kennohunajaa, annamme mehiläisille pesään tyhjän puukehän ilman vahapohjuketta. Tällöin mehiläiset joutuvat rakentamaan kennoston pohjasta lähtien itse. Kun ne sitten pakkaavat kennoston täyteen hunajaa ja peittävät sen vahakannella, saamme 100% tuoretta mehiläisten valmistamaa hunajaa kennossa, jossa kaikki on syötävää herkkua! Näin syötävässä kennossa kaikki vaha on mahdollisimman puhdasta, tuoretta ja rapeaa.. Hunajan sadonkorjuussa nämä kennostot eivät välttämättä kestä linkoamisen rasitusta. Lingottaviin kennoihin vahalevyn kiinnityksessä käytetään teräslankoja, jotka tukevat kennon rakennetta linkouksen keskipakoisvoimaa vastaan.





Nyt ollaan pääsiäisessä 2020. On taas satanut vettä kahden päivä ajan. Jäät lähtivät Immalanjärvestä viime viikolla ja samantien tulivat joutsenet saunarantaan. Palokärki ja kyyhkyt ovat palanneet, mustarastas , närhi ja peippo käyvät ruokintapaikalla syömässä. Valon määrä on huikea, etenkin auringon välillä näyttäytyessä! Pian, pian puskee uusi elämä taas maasta...



98 katselukertaa

Kielomäen Tila

Kielomäenkuja 10

Ruokolahti

(Postiosoite 55910 Imatra)

anu.tanskanen@pp.inet.fi

p. 044 508 7058

Kielomäen tuotteita voit ostaa tilan HunajaPuodista Ruokolahden Huhtasenkylästä, Porukan nettikaupasta ja Facebookin kautta, sekä tapahtumista.

Lahjakortteja Kielomäen tuotteisiin voit ostaa Ruokolahden K-Marketista.

Kielomäen hunajaa on myynnissä myös Imatran Primassa sekä Ruokolahden, Vuoksenniskan ja Imatrankosken S-Marketeissa!

Pieni valikoima Kielomäen tuotteita löytyy Imatran Aito - Hyvän Olon Kaupasta City-Marketin kauppakäytävällä.

Kielomäen hunajaa ja pieni valikoima muita tuotteita on tarjolla Iloisen Pässin Maalaispuodissa Parikkalan Koitsanlahdessa

Kesällä Kielomäen hunajaa saat myös Ruokolahden kirkonmäeltä Kesäkahvila Kaikusta.

© 2020 Kielomäen Tila. Luotu käyttäen Wix.com