Pölyttäjistä ja kasvinsuojelusta
Tulkinnat Talvipäivien esityksistä jatkuvat!
Maailmalla on suuri huoli pölyttäjistä. Pölyttäjien heikon voinnin syitä tutkitaan ja tuumitaan ja siihen vaikuttavat varmasti todella monet asiat. Ilmastonmuutoksen myötä sääolosuhteet muuttuvat, ja paikallisilla pölyttäjillä voi olla vaikeuksia sopeutua siihen. Ilmastonmuutoksen myötä muuttuu kasvillisuus, jonka rinnalla pölyttäjät ovat kehittyneet toimimaan toinen toistaan tukien - pölyttäjät eivät enää pysty käyttämään muuttuvaa kasvillisuutta. Ravinto- ja rehukasvien viljelyssä taistellaan niitä tuhoavia hyönteisiä vastaan, ja käytetyt aineet vaikuttavat myös hyötyhyönteisiin... Liikenteen, teollisuuden ja asumisen saasteet ovat levinneet luonnonvaraisillekin alueille.
Mehiläistarhaajan perustietoon kuuluu, että maanviljelyssä kasvinsuojeluaineita Suomessa saa nykyään levittää kasvustoihin vain silloin, kun pölyttäjät eivät ole aktiivisesti lentämässä, eli auringonlaskusta auringonnnousuun. Vaikka hyönteis- ja sienitautituhoja estävät aineet levitetään yöllä, eivät ne kuitenkaan häviä kasvustosta aamuun mennessä, joten osa vaikutuksesta väkisin kohdistuu myös hyötyhyönteisiin - pölyttäjiin.
Suomessa on menossa mielenkiintoinen tutkimus kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta kimalaisten oppimiskykyyn. Hiljan sosiaalisessa mediassa levisi video siitä, miten kimalainen opetettiin pelaamaan palloa - ja sehän oppi! Vierittämällä oikeanvärinen pallo oikeaan paikkaan, välitön palkinto oli sokeriliemitippa :)! Kimalainen myös opetti tämän taidon kaverilleen. - Jos oppimiskyky heikkenee, heikkenee myös selvitymiskyky luonnossa.
Vaikka olen jonkinsortin puutarhahörhö, tietämykseni kasvinsuojeluaineista on aika heikko - mielenkiintoa niihin ei ole ollut ja kokemusta ei siten ole karttunut... Talvipäivillä esitettiin Ruotsissa toteutettu tutkimus, jossa kasvisuojeluaine käytettiin peittaamalla siemenet. Rapsin siemenet käsitellään siis valitulla aineella, koska sillä voidaan vähentään jonkun kirpan tai kuoriaisen tuhoja rapsin kukinnalle ja sen kautta satoon. Tutkimuksessa verrokkina oli rapsipellot peittaamaattomalla siemenellä. Rapsipeltojen laidoille sijoitettiin tarhamehiläispesiä, kimalaispesiä sekä ötökköhotelleja luonnon erakkomehiläisille.
Tässä tutkimuksessa todettiin, että käsitellyllä rapsipellolla luonnon erakkomehiläiset eivät halunneet pesiään perustaa. Kimalaispesät voivat heikosti, mutta yllättäen tarhamehiläisyhteiskuntien vointiin peittausaine ei näyttänyt juuri vaikuttavan. Tämän perusteella nimenomaan luonnon pölyttäjät ja kimalaiset reagoivat kasvinsuojeluaineisiin voimakkaammin, ja tällöin tarhamehiläiset voivat olla pölytystä hyvin täydentävä yhteisö alueella.
Erakkomehiläiset eivät perusta yhteiskuntaa, vaan talvehtineet kuningattaret kasvattavat uuden sukupolven, jossa naaraat jälleen perustavat oman pesänsä jälkeläisiään varten. Nämä hyötyvät hyönteishotellien ontoista korsista ja puuhun poratuista reiistä jos luonnosta ei vastaavia paikkoja löydy. Erakkomehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja niitä kannattaa houkutella omalle pihalle ötökkähotelleja rakentamalla!! - Koska erakkomehiläiset eivät perusta yhteiskuntaa, naaras hoitaa itse jälkeläistensä ravinnonkeruun ja altistuu näin välittömästi ympäristön vierasainellle.
Kimalaisten yhteiskunnat käsittävät jäseniä kymmenistä satoihin yksilöihin. Myös kuningatar osallistuu ravinnonkeruuseen ja väen ollessa vähäinen, myös se joutuu tekemisiin suoraan ravintokasvien kanssa. Kimalaispesä on vähän kuin pehkuinen laatikko, eli se voi löytyä maasta, mielellään vaikka puunkappaleen alta suojasta. Kimalaiset ovat erittäin merkittäviä pölyttäjiä luonnossa.
Tarhamehiläisyhdyskunta on suuri, kymmenistätuhansista mehiläisistä jopa sataantuhanteen. Kuningatar on pesässä täyshoidossa eikä juuri käy pesän ulkopuolella. Kuningatarta hoitavat mehiläiset eivät myöskään ulkoile, joten ketju ympäristön vierasaineiden ja kuningattaren välillä katkeaa. Tarhamehiläisillä näyttää näin olevan paremmat mahdollisuudet selvitä ympäristön muutoksista ja rasitteista. Yhteiskunta kuitenkin toimii yhtenä kokonaisuutena, ja vaikutukset koko pesän hyvinvointiin voivat olla nopeatkin.
Tässä vain raapaisu siitä, mitä tutkitaan, ja mitä tutkimustulokset kertovat. Sitä sitten tuumailee, miksi omat pesät menestyvät eri tavoin eri paikoilla, mitkä kaikki asiat vaikuttavat. Mehiläisyhteiskunnan on oltava syksyllä terve ja vahva, etteivät loiset ja sairaudet kukista sitä pitkän talven aikana...
Voimme hoitaa omat puutarhamme ilman vierasaineita, vahvistamalla toivottujen kasvien kasvuedellytyksiä puuttumalla niihin olosuhteisiin, mihin voimme. Kitkemme rikkaruohot, poimimme pois haittakotilot, kastelemme ja annamme luonnonravinteita, parannamme maaperää kompostilla ja biohiilellä jne. Annamme monenlaisten kukkien kukkia vuorollaan, ja tarjoamme hyötyhyönteisille pesäpaikkoja hyönteishotelleissa ja lahopuussa...