Velvollisuuksia ja vapautta!
Urasuunnittelua 3/3
Hunajamehiläiset ovat Suomen luonnolle vieraslaji, joka ei täällä selviä ilman tarhaajan apua. Vaikka yhteiskunta selviäisikin talven jossain sopivassa käyttämättömässä savupiipussa tai muussa suojaisassa kolossa, hoitamattomassa yhteiskunnassa loiset ja taudit pääsevät leviämään. Jatkuvalla seurannalla ja hoitotoimilla yhteiskunnat pidetään vahvoina täällä niiden ilmastollisen pärjäämisen rajaseudulla. Huonosti hoidetut tai unohdetut pesät ja luontoon karanneet mehiläisyhteiskunnat ovat riski myös hoidetuille mehiläistarhoille, koska ne toimivat lois- ja sairauslinkoina mehiläisten ollessa tekemisissä keskenään.
Kun otat mehiläisiä, olet vastuussa niiden hyvinvoinnista. Yhteiskuntia hoidetaan yksikköinä, yksittäisiä mehiläisiä harvemmin joutuu tarkastamaan! Myös luomu-tarhauksessa loistorjuntoja pesissä tehdään - samoilla aineilla kuin tavanomaisessa tarhauksessa. Pääasia on kuitenkin pesien säännöllinen seuranta, mikä tarkoittaa lentokaudella käyntiä jokaisella pesällä noin kerran viikossa (9pv on maksimi käyntiväli). Jos olet reissussa, mehiläisille on oltava varahoitaja joka tarvittaessa käy pesäkäynnillä ja on tavoitettavissa, jos joku muu ilmoittaa ongelmista mehiläistarhallasi.
Kun otat mehiläisiä, niistä on tehtävä ilmoitus kunnan maaseutuviranomaiselle. Ilmoitus on välttämätön juuri mehiläisten terveyden seurannan kannalta: jos alueella esiintyy mehiläislle vakavia sairauksia, viranomaisten on tavoitettava kaikki riskissä olevat eläimet. Hunajan luovutus ja myynti eteenpäin lisää sitten velvollisuuksia viranomaissuuntaan.
Ihan tarhaajayhteistyön kannalta on hyvä merkitä omat pesät myös epäviralliselle nettikartalle. Kartalta voi tarkistaa omia pesäpaikkoja miettiessä, ettei lentoalueella ole toisen tarhaajan pesiä. Lähekkäin sijaitsevat pesät paitsi kilpailevat samoista satokasveista, aiheuttavat myös riskin tartuntoihin. Mikäli pesia ei hoideta samaan tahtiin, voi tarhojen välille syntyä mehiläisten luontoon kuuluvaa ryöstöä. - Jos nyt käyt linkin kautta katsomassa karttaa, näet minkä verran eri alueilla Suomessa tarhaajat ovat merkinneet pesiään kartalle. Zoomaamalla näet summittaiset sijainnit ja lentoalueet, mutta et tarhapaikkaa niin, että sinne paikalle löytäisit. Kartta on siis turvallinen eikä ohjaa tihutyöntekijöitä paikalle! Kirjautuneena käyttäjänä pystyt merkitsemään omat pesäsi kiven tarkkuudella ja myös kopioimaan sijaintikoordinaatit pitopaikkailmoitukseen viranomaiselle.
https://www.mehilaisrekisteri.fi/fi/etusivu
Mutta sitten taas toisaalta... Voit suunnitella pesäkäynnit omaan aikatauluusi, tehdä huolto- ja kunnostustöitä kun niille on aikaa. Omassa pihassa mehiläisten seuraaminen rauhoittaa, rentouttaa ja koukuttaakin! Oppimista riittää joka vuodelle, ja harrastusta voi venyttää pesätuotteiden kautta moneen eri suuntaan...